Alla joitakin huomioonotettavia teknisiä asioita varaosien sopivuudesta ja muista ei niin itsestään selvistä asioista, jotka eivät välttämättä selviä tuotetietojen yhteydessä ja jotka on hyvä selvittää ennen tuotteiden tilaamista. Saanemme tässä kohtaa anteeksi kömpelöhkön esitystavan.
Kiekot
- koko:
ulkorenkaan kyljestä kolminumeroinen millimitta
- kiinnitystapa runkoon: mutterit / pikalinkut
- ketjuvaihteisissa rataspakan kiinnitys napaan: kierre / kasetti; sekä
rattaiden lukumäärä 7 / 8-9 / 10
-vanteissa pinnojen lukumäärä: 32/36; kuten myös navoissa
Ketjuissa
leveys vaihtelee, lenkkiväli on kaikissa sama (1/2”).
Ketjuvaihteisissa kolme leveyttä 6-8 /
9 / 10 takarattaiden lukumäärän mukaan.
napavaihteisissa 1/8” ja joissakin vanhoissa 3/16”. Ketjulukot menevät samoilla
jaoilla.
Takarataspakkoja on sekä kierre- että
kasettikiinnityksellä. (katso
Kiekot). Kasettipakkojen leveys
vaihtelee rattaiden määrän mukaan, ainoana poikkeuksena 8-lehtinen ja
9-lehtinen rataspakka sopivat suoraan samalle takakiekolle. (Vaihteet kuitenkin toimivat vain rattaiden
kanssa yhteensopivan vaihdevivun kanssa, katso Vivut. 9-lehtinen rataspakka tarvitsee kapeamman ketjun kuin 8-lehtinen,
katso Ketjut.)
Campagnolon takarattaat on mitoitettu eri tavalla, eivätkä ne ole muiden merkkien kanssa yhteensopivia.
Vapaarattaita tehdään kahdella kierteellä, 13-15
hampaiset sopivat 30mm kierteelle jota käytetään osassa BMX-pyöriä. 16 hampaiset ja isommat sopivat isommalle,
1,37” kierteelle.
Eturattaita valmistetaan usealla
pulttijaolla. Oman rattaasi jaon saat
selville mittaamalla vierekkäisten reikien etäisyyden (reikien keskeltä
keskelle) ja kertomalla mittaustuloksen 1,7:llä jos rattaassa on viisi
kiinnitysreikää, 1,4:llä jos reikiä on neljä.
Yleisimmät jaot ovat:
104mm/4 pulttia (suurin osa 2000-luvun maastopyöristä)
130mm/5 pulttia (yleisin maantiepyörien pulttijako)
135mm/5 pulttia (Campagnolon maantiepyöräjako)
110mm/5 pulttia (maantiepyörä "compact" ja vanhemmat maasto- ja retkipyörät)
144mm/5 pulttia (ratapyörät)
Kampisarja
ja keskiölaakeri yhdessä määräävät ketjulinjan, eli ketjun etäisyyden pyörän
keskilinjasta. Oikea ketjulinja on tärkeä vaihteiden ja ketjun toiminnan
kannalta. Jos et löydä täsmälleen
samanlaista kampisarjaa, suosittelemme vaihtamaan myös keskiölaakerin.
Keskiölaakeria hankittaessa pitää tietää joko vanhan tyyppimerkintä
tai rungon keskiömuhvin leveys milleinä, kierretyyppi: britti/italo, akselin
pituus ja tyyppi: nelikantti / Octalink / ISIS / ulkoinen (Hollowtech
II/GXP/ym). Octalinkia on kahta
versiota jotka eivät ole keskenään yhteensopivia.
V1: XTR
(M950/M952), Dura-Ace (7700-7703), Ultegra (6500/6501), 105 (5500-5504)
V2: M752, M751, M572, M571, M510, M445, M440, Tiagra 2005 (4401,4404) ja Sora 2005 (3301,3304).
Kampivalmistajilla on myös perinteisille kierteille istuvia "ulkoisia laakereita" kammille, joissa keskiöakseli on kiinteä osa toista kampea, Shimanolla HollowTech II, FSA:lla MegaExo, Truvativilla GXP jne. MegaExoa on lisäksi 19mm ja 24mm akselilla.
Varsinkin kalliimmissa pyörissä yleistyvät kovaa vauhtia erilaiset uudet keskiöratkaisut kuten BB30, PressFit30 jne. Ne eivät ole yhteensopivia perinteisempien laakereiden kanssa, vaan vaativat kaikki omanlaisensa varaosat.
BMX-pyörissä
on omia standardeja keskiölaakereille: USA / Euro / Mid / Spanish ovat
yleisimmät. Lisäksi laakerien sisäreiän
täytyy olla sama kuin keskiöakselin halkaisijan, esim. 19/20/22mm.
USA: sisäänprässätyt laakerikupit, keskiömuhvin leveys 68mm
Euro: laakerikupit BSA-kierteellä (sama kuin maastopyörät), keskiömuhvin leveys 68mm
Mid: laakeri painetaan suoraan runkoon ilman kuppia, laakerin ulkohalkaisija 41mm, keskiömuhvin leveys 73mm
Spanish: laakeri painetaan suoraan runkoon ilman
kuppia, laakerin ulkohalkaisija 37mm, keskiömuhvin leveys 73mm
Polkimet
Vasemmassa polkimessa on vasenkätinen kierre. Vasemman polkimen akselissa lukee L, oikeassa polkimessa R. Kierteitä on olemassa kahta halkaisijaa, 1/2" ja 9/16". Pienempi 1/2” on käytössä yksiosaisissa kammissa. Ennen kiinnitystä tippa vaseliinia kierteeseen ja kiinni saa vääntää kunnolla.
Vaihtajat
Etuvaihtajien kiinnityspantoja on erikokoisia, rungon pystyputken halkaisijan mukaan (28,6/31,8/34,9mm). Vaihdevaijeri voi tulla etuvaihtajalle ylhäältä tai alhaalta, kummallekin on omat mallinsa. Joidenkin etuvaihtajien mukana tulee sovituspaloja, jolloin ne sopivat kaiken kokoisille putkille, ja vaijeri on asennettavissa kummallekin vetosuunnalle.
Maantiepyörissä käytetään usein rungossa kiinteästi olevaa kiinnikettä, jolloin pantatyyppinen kiinnitys ei ole mahdollinen, vaan täytyy valita kiinteälle kiinnikkeelle tarkoitettu etuvaihtaja.
Takavaihtajan
kiinnitystä on kahta tyyppiä, kaikkein halvimmissa malleissa vaihtaja
kiinnitetään taka-akselin mutterin alle, muut asennetaan rungossa olevaan
takavaihtajan kiinnityskorvaan. Nykyaikaisissa rungoissa korva on vaihdettava osa jonka tarkoitus on
estää koko runkoa menemästä pilalle. Voit etsiä pyörääsi sopivaa korvaa kirjoittamalla hakulaatikkoon korva pyörämerkki. Vertaa aina kuvaa alkuperäiseen osaan.
Jarrut
Vannejarruja on useaa tyyppiä, yleisin uusissa pyörissä on V-jarru.
Cantilever-jarrun tilalle on mahdollista vaihtaa V-jarru, mutta myös jarrukahva on tällöin vaihdettava.
U-jarru on BMX-pyörien yleisin jarrutyyppi, rata-ajoon tarkoitetuissa race BMX:issä käytetään kuitenkin yleensä V-jarrua. U-jarrun tilalle ei voi vaihtaa muunlaista jarrua.
Vannejarrupaloja
on kahdella kiinnityksellä, kierre ja tappi.
Lisäksi hydraulisissa Magura vannejarruissa on täysin omanlaisensa jarrupala.
Levyjarruja on sekä mekaanisia että hydraulisia. Mekaanisissa jarruissa voiman jarrukahvasta jarrulle välittää jarruvaijeri, hydraulisissa jarruissa jarruneste, jonka koostumus vaihtelee eri valmistajilla. Levyjarru voidaan asentaa vain pyöriin, joissa on sille tarkoitettu kiinnike. Jarrulevyn kiinnitys napaan vaihtelee, yleisimmät tavat ovat 6 pultilla ja Centerlock.

Jarrulevyjä on eri kokoisia, jarrun kiinnitysadapteri täytyy valita jarrulevyn halkaisijan ja haarukassa olevan kiinnikkeen tyypin mukaan. Lähes jokaisen valmistajan lähes jokaisella levyjarrumallilla on omanlaisensa jarrupala. Lähes jokainen niistä kuuluu meidän valikoimaamme. Jos levyjarrullesi ei löydy meiltä jarrupaloja, ota meihin yhteyttä.
Vivut
Jarrukahvoja ja vaihdevipuja on sekä erillisinä osina, että niin sanottuina yhdistelmävipuina. Suoralle ja käyrälle tangolle on omanlaisensa vivut.
Takavaihdevivun pykälien määrän täytyy täsmätä takarataspakan rattaiden määrään, jotta vaihteet menisivät kohdalleen. Kolmen pykälän etuvaihdevipua voi kuitenkin käyttää myös vain kahdella eturattaalla, kolmas pykälä jää tällöin käyttämättä.
V-jarrut
ja mekaaniset levyjarrut tarvitsevat niille tarkoitetun jarrukahvan, joka ei
toimi Cantilever-, maantie-, eikä U-jarrujen kanssa.
Mekaanisia levyjarruja on saatavissa myös maantiejarrukahvoille, ne eivät toimi V-jarrukahvojen kanssa.
Ohjain
Ohjaustankojen yleisimmät keskikohdan halkaisijat ovat 25,4mm ja 31,8mm (Oversize). BMX-tangoissa keskikohta on 22,2mm. Maantiepyörissä on käytetty yleisesti myös 26,0mm, yleisimpänä nykyään kuitenkin 31,8mm. Ohjaustangon ja ohjainkannattimen on oltava samaa kokoa keskenään.
Ohjainkannattimen
on ohjaustangon lisäksi sovittava myös käytössä olevalle
etuhaarukka/ohjainlaakeri-yhdistelmälle.
Kiilamallista
ohjainkannatinta ei saa nostaa merkkiviivaa ylemmäksi, sillä se voi aiheuttaa
kannattimen irtoamisen tai haarukan ruotoputken katkeamisen.
Ohjainkannattimen kulmalla ja pituudella on suuri vaikutus ajoasentoon.
Istuinkannatin
Istuinkannattimen halkaisijan on oltava täsmälleen oikea, jotta putki menee paikalleen ja pysyy paikallaan. Istuinkannattimen ja rungon väliin on laitettava rasvaa, jotta putki ei hapettuisi jumiin. Kuitenkaan hiilikuituosien pintaan ei tule laittaa rasvaa, sillä niistä tulee liian liukkaat. Vaihdettaessa metallinen tolppa hiilikuituiseen, tulee myös vanha rasva poistaa ongelmien välttämiseksi. Istuinkannatinta ei saa nostaa merkkiviivaa ylemmäksi. Mikäli istuinkannatinta on lyhennetty alkuperäisestä pituudesta, pitää huomioida että merkkiviiva ei pidä enää paikkaansa. Kevyimmissä istuinkannattimissa saattaa olla myös merkkiviiva jota syvemmälle kannatinta ei voi asettaa ilman rikkoutumisvaaraa.
